Autio ilta laulaa
sumun helmassa.
Täällä ei ole ketään.
Minä katsoin sisääni
tummasta oviaukosta,
etäisestä.
En nähnyt enää itseäni.
Halusin etsiä.
Autio aamu tanssii
linnun siivellä.
Täällä on kaikki.
Valo, tämä hetki, tyyni maa.
Kaikki on hyvin.
_____________________
Valokuvatorstai, runotorstai
28 kommenttia:
Sumu verhoo autiuden, yksinäinen lato vartoo kulkijaa ;) Kaunis kuva!
Aika hieno! Sumuako se todella on tuolla taustalla?
Kuva ja runo tukevat hyvin toisiaan.
Kaunis kuva, johon runosi sopii hyvin haikeudessaan. Kaikki on hyvin... Vai onko? Löysitkö sinä itsesi, lopulta... Pidän tosi paljon tuosta runostasi!
Samanlaisilla lakeuksilla pienen ikäni viettäneenä voin sanoa, että runossasi on kuvan tunnelma hyvin vangittuna. Kaunista!
Kuva on hieno. Se kertoo autiudesta lähes kaiken.
Runosi täydentää hienosti tunnelman.
Kaunis ja rauhoittava runo. Kiitos.
Kaunis kuva, lato ja sumua- Runo oli myös kaunis, loppu hyvin kuitenkin.
Ihana kuva ja kaunis runo. Tunnelmallista.
Minäkin rakastan vanhoja aittoja ja latoja, vajoja...
Kaunis aution kuva ja sanat!
Oivasti tavoitettu tunnelma kummassakin, sekä kuvassa että runossa. Molemmissa syvyyttä.
Yep-Yep!
JavaScirpti ei ollut mulla sallittu. Noissa mitkä ovat Bloggerin blogeja kommentointi toimii ilman javaa. Mutta nyt homma on OK.
Hieno väriyhdistelmä siitäkin huolimatta.
Todella kaunis kuva.
1. ja 4. säkeistö ovat kauniita.
Suomalaista sielunmaisemaa runossa ja kuvassa.
Kaunista autioutta. Hieno kuva.
Kaunista, kuvakin kuin maalaus.
Kaunis runo, kuin myös kuva. Rauhaisaa autiutta ja maisemaa. :)
Todella kaunis ja rauhallinen kuva :)
Kuva on pysähdyttävän kaunis!
Ihanat sanat ja rauhaisa kuva.
Kuva puhuu omalla tavallaan kauniisti ja selkeästi. Runossa yö kuin paha uni, ahdistus, aamulla kaikki on hyvin...
Pidän molemmista!
Kaunis autius!
Autio ja autere. Ihana kuva!
Suomalaisen maatalouden asema EU:ssa on aika alakuloinen!
Tulipa paljon kommentteja, tuhannet kiitokset kaikille! Ehkä suomalaiseen mielenmaisemaan kuuluu se lato :).
Kari, sumua tai utua siellä oli, sitä on aika usein näillä pelloilla, ympäri vuoden.
Elegia, ainakin olen löytämässä, päässyt etsimisen alkuun.
Ilona Tammi, itsekin pidän noista säkeistöistä eniten. Kirjoitan tietoisesti nämä nopeasti, kerralla sen hetkisellä fiiliksellä, enkä jää fiilaamaan, vaikka tietäisin, että puutteita on. Pyrin eroon entisestä perfektionimista.
Kevyttä kevättä kaikille!
Tyyni seesteisyys niin runossa kuin kuvassakin.
Koskematon.
Lähetä kommentti