talvi, älä ihan vielä. Vielä on monta ikkunaa tilkitsemättä, pumpulia laitan rakoihin. Ikkunateipin päälle. Eteisestä tukin pienten hampaiden tekemiä reikiä.
Kissanluukut umpeen talveksi, mutta mikä olisi paras materiaali? Joka hengittää, jossa kosteus ei tiivisty vedeksi? Teräsverkkokin pitäisi laittaa eteen, ehkä se rotta sitten ei tulisi rapistelemaan...
Kudon käsityömessuilta ostamaani vaaleanharmaata hahtuvalankaa leveäksi, pitkäksi huiviksi isoilla puikoilla. Jännittää miten huovutus onnistuu, ettei liian kovaksi tai pieneksi. Monta iltaa sitä pitää kutoa, melkein ei jaksaisi niin kauaa, mutta ehkä sittenkin, otan uuden tavan nähdä ja tehdä.
Miten minusta tuli tällainen kotikissa? Ei oikein jaksaisi lähteä hirvipeijaisiin, näkisi vähän ihmisiä. Onko mitään vaatettakaan. Katsotaan.
Hyvää viikonloppua kaikille.
Päivän pieni ilo: Kirpparilta eilen löytämäni euron, teräslangassa roikkuva hopeanvärinen tuikkukippo on ihastuttava. Juuri sopivan patinoitunut ja kulahtanut. Kynttiläaika on ihanaa.
14 kommenttia:
Onnellista viikonloppua siullekin.
Mulle tuli päivän ei-niin-pienikään-ilo kun sain katsella näitä kuvia ja lukea kauniisti soljuvaa tekstiäsi.
Voi vitsi miten kauniita kuvia ja mahtavasti photoshopattu! Vai käytätkö photoshoppia vai jotakin muuta ohjelmaa?
Una, kiitos.
Hanni, kiitos, tuntui mukavalta.
Jutta, kiitän :). Photoshopia käytän, mutta myös PhotoScapea joskus.
Kuvan ja sanan liitto. Tilkitseminenkin avaa, ja pohdinta: lähteäkö hirvipeijaisiin vai pysyäkö kotosalla - yhdistää. Ihmisen osa on... :)
Niin tai näin, aina oikein päin. Kuvissasi, sanoissasi tunnelmoin.
Hyvää viikonloppua myös sinulle!
Ihania kuvia jälleen :)
Kissanluukuista muistui heti mieleen yksi talvi, kun oli ilkeä rotta lisäasukkina talossa, kurjake. En tiedä, mikä konsti toimii parhaiten, mutta varmasti kannattaa jokin verkko keksiä eteen.
Päivän pieni ilo -oli ihana lisä. Marraskuussahan voisi vaikka joka päivä olla lisäyksenä, mietittynä se päivän pieni ilo. Mulla se oli tänään inspiroiva työpäivä, en olisi ikinä uskonut, mutta näinkin kai voi käydä :)
Huurteiset lehdet ovat herkkiä. Marraskuukin voi siis olla kaunis...
Kauniita ja ihania kuvia, sulla on näissä sellainen joku oma fiilis minkä saat sinne puhallettua.
Talvi kolkuttelee ovella , mutta ei tule ihan vielä, hyvin on aikaa täydentää kynttilävarasytot;-)
Tajuhan tässä lähtee näiden kuvien äärellä! Sait kyllä hymyilemään, mitään vaatettakaan - hirvipeijaisiin ;)
Lastu, niin tai näin, silti hyvin. Kiitos.
Himalainen, kiitos. Viime talvena tosiaan taisi rotta pyöriä täällä ekaa kertaa, tosi vastenmielistä. Kun vain sais aikaiseksi nikkaroida ne verkot... Ajattelin pitää päivän pienen ilon mukana ympäri vuoden, on kiva nostaa ilot esiin selvästi, niitä tarvitaan aina.
Linnea, oi, ehkä olen surumielinen runotyttö, mutta marraskuu on erittäin kaunis! :)
SuviAnniina, kiitos :). Nyt on lyhtyjä ja kynttilöitä niin talo kuin piha täynnä.
Maijja, thanks!! Kiva kun kommentoit suoraan tuosta vaateasiasta, hauskaa :). No, nämä peijaiset olisivat olleet tällä kertaa ihan oikeassa ravintolassa, eivät metsästysmajalla, joten luulen, että kyllä sinne on laittauduttukin. En tiedä, kun en mennyt... Mulla kun vaatteet on "vähän" sikin sokin kun ei ole säilytystilaa vielä, ennen kuin yksi huone valmistuu, ja kun ei ole juoksevaa lämmintä vettä niin ei ole pesukonetta niin (paitsi naapurissa)... Siis käytän niitä ulkoiluvaatteita sitten lähes aina...
Onnea tilkitsemistyöhön. Hyvää viikonloppua!
Pikkusisko, kiitos ja hyvää sunnuntaita.
Voi miten hienoja sinun kuvat on!
Maahiska, voi kiitos :).
Lähetä kommentti