Toivotan kaikille onnellista ja rauhaisaa joulua sekä ihanaa uutta vuotta 2010.
Kiitos tästä vuodesta ja ajasta yhdessä kanssanne. Annatte kaikki kovin paljon.
Arvonnan suorittaminen on erinäisistä syistä vielä siirtynyt (pahoittelut), joten sen aika onkin sitten ensi vuoden alussa. Vielä voi siis osallistua.
Päivän pieni ilo: Pikkusisko kysyi jokin päivä sitten haluanko lähteä hänen kanssaa maaliskuussa Tavastialle kuuntelemaan Rickie Lee Jonesta. Että haluanko!? No ihan varmasti, jos yksi lempimuusikoistani, jo 14-vuotiaasta lähtien, ja jonka lähes kaikki levyt omistan, tulee Suomeen. Onpa mahtavaa.
Nyt se talvi ja valo sitten tuli! Olin iloisesti yllättynyt, kun aamulla makkarissa oli jopa +18C. Aamukahvit tippumaan ja tulet pönttöuuniin. Katson auringonnousua ruutuikkunoistani, valkoisia peltoja, huurteisia latoja. Näistä maisemista moni unelmoi. Onnekas minä.
Vaikka liikunkin kohtalaisesti, on se aivan liian yksipuolista. Istun kumarassa ja alakroppa on kehittyneempi kuin yläruumis. Hatha-jooga huutaa minussa luokseen. Vaihtelimme hyvän ystäväni kanssa videolinkkejä ja minä laitoi hänelle tämän linkin, jonka taisin bongata myös Urbaanin orankin blogista. En kaipaa kuumalle rannalle, mutta tämä video kertoo, mitä itsekin voin luonnossa tehdä, ilman kalliita laitteita tai varusteita, kuntosalitta ja maksuitta. Jotenkin koin tämän pätkän hyvin inspiroivana.
Tämä hyvä ystäväni P. yllättäen suunnittelikin erityisen minulle sopivan harjoitteluohjelman, kiitos P! ;)
Liiku luonnollisesti
================
Ensimmäinen tehtävä (Stretch): pukeudu lämpimästi. Tätä varten sinun tulee kurkottaa sukat sängyn alta, pitkät kalsarit kaapin takaa ja saada rojuröykkiön ylitse ote villapuserostasi. Muista pitää keskivartalo jäykkänä näitä taivutuksia tehdessäsi.
Toinen tehtävä (Combo training): hae kaivolta kaksi ämpärillistä vettä. Astu lumihangessa valmiiksi näkyviin koloihin. Yritä pitää tasapaino - älä läikytä! Laske ämpärit maahan ja kiipeä koirankopin päälle. Pudottaudu sieltä alas hallitusti.
Kolmas tehtävä (Balance): käy vessassa. Käytä matkalla astinalustoina polun varressa lojuvia rankoja. Vietä myös hetki puunoksassa roikkuen - anna vartalosi venyä. Kun avaat vessan oven, muista säilyttää koonto. Kyykisty reisilihasten varassa, ja pidä kyykkyasento 10 sekunnin ajan ennen pytylle istumista.
Neljäs tehtävä (Power lift): hae puita ladosta. Matkalla voit taas tehdä combo-harjoitetta vanhoihin askelmerkkeihin astumalla. Harjoita räjähtävää voimaa vetämällä ladon ovea auki ja kiinni kymmenen kertaa peräkkäin. Täytä sylisi klapeilla ja tasapainottele niiden kanssa ladolta talolle samalla kun koirat yrittävät töniä sinua nurin.
Viides ja viimeinen tehtävä (Beach run): Suunnista märimpään, mutaisimpaan ja upottavimpaan pellonlaitaan. Kiinnitä katseesi horisonttiin ja ala juosta. Kun pelto loppuu, käänny ympäri. Jos kaadut välillä mutaan, saat samalla virkistävää ja elvyttävää hoitoa ihollesi.
Suoritettuasi koko "Liiku luonnollisesti" -ohjelman voit mennä saunaan.
Päivän pieni ilo: Tänään posti toi Lissun sieniterveiset! Jotenkin niin suloista ja kaunista, lähettää sienikeittoainekset tänne pellon pientareelle. Kiitos Lissu!
PS. Kiitos myös sille nerolle, joka keksi huussin lämpöistuimen. Se on todellakin yksi maailman tarpeellisimmista kapineista!
Kuten aiemmin jo sivumennen mainitsin, olen kovasti innostunut ns. paljasjalkajuoksusta (barefoot running). Lyhykäisyydessään se tarkoittaa sitä, että juostaan (tai liikutaan muutenkin) paljasjaloin tai kengillä, jotka simuloivat paljasjalkaisuutta - eli luonnollisesti siten kuin evoluutio on fysiikkamme tarkoittanut. Modernit 70-luvulta yleistyneet tuetut, korotetut, jäykät ja vaimennetut juoksukengät (mikä bisnes!) eivät itse asiassa suojaakaan jalkaa, vaan estävät jalan luonnollisen toiminnan, surkastuttavat jalkamme satoja lihaksia ja aiheuttavat paljon kipuja, vammoja ja ongelmia juoksijoille. Kun kantapää osuu ensimmäisenä maahan, tulee polveen ja lonkkaan suurempi rasitus kuin sellaisessa juoksussa, jossa koko jalkaterä ottaa iskun vastaan (jota varten jalkaterä on kehittynyt). Tätä voi olla alkuunsa vaikea uskoa, niin hyvin meidät (ja myös ortopedit ja liikunnan ammattilaiset) on "aivopesty". Lukemani mukaan ei ole löytynyt yhtään tieteellistä tutkimusta, joka todistaisi, että moderni juoksukenkä on tarpeen tai hyödyllinen, päinvastoin. Ja katsokaapas tarkkaan miten maailman nopeimmat juoksijat (esim. Bolt) tai afrikkalaiset pitkän matkan juoksijat juoksevat - eivät suinkaan kantapää edellä maahan.
Varsinkin niille, jotka kärsivät jatkuvasti jalan, selän, lantion tms. oireista, suosittelen tutustumaan asiaan. Samoin niille, joilta juoksu on kielletty tai aiheuttaa kipuja. Paljasjaloin toki kannattaa olla muutenkin niin paljon kuin mahdollista. Tästä luonnollisesta tavasta juosta ja liikkua on saanut moni, jopa parantumattomaksi tapaukseksi luokiteltu juoksija apua. Itse tutustuin asiaan ensimmäisen kerran kirjan Born to run -yhteydessä. Katso ja kuuntele video alla:
Itselläni ei ole ollut juurikaan vammoja enkä onneksi ole omistanut kovin kummoisia juoksukenkiä. Tennareilla olen kävellyt aina paljon. Paljasjalkajuoksuni onkin alkanut hämmästyttävän helposti ja kivuttomasti. Tekniikkakin alkaa jo löytyä noin viiden juoksulenkin jälkeen: laskeudun jalan etuosalle, en pelkästään päkiälle vaan koko etuosalle. Kantapää menee sen jälkeen pikaisesti maahan sen jälkeen ja nousee taas. Juoksuasento on rento, polvet hieman koukussa, ja juoksutahti on melko nopea. Jalan etuosaa, päkiää tai jalkaa en jännitä, mutta olen jalasta ja jalkaterästä tietoinen, sen liikkeistä ja siitä miten jalka osuu maahan. Edellisen löytäminen oli ehkä vaikeinta. Kun kuvittelee olevansa intiaani, joka juoksee kevyesti, äänettömästi ja joustavasti, ollaan jo aika lähellä ;). Kannattaa katsoa YouTuben videoita ja tutustua asiaan kunnolla googlettamalla.
Ja miksi sitten teen tätä: se on älyttömän hauskaa! Juoksu kulkee paljon helpommin, kevyemmin, huomaamattomasti, kuin liitäisi. Tulee samanlainen olo kuin lapsena juostessa villinä ja vapaana. Lenkin jälkeen ei tunnu kipua eikä rasitusta, melkein kuin ei olisi lenkillä ollutkaan. Monet raportoivat sykkeen olevan tavallista alempi ja jopa maratonin menneen kevyemmin ja vammoitta. Tietysti alussa tietyt polven alapuolella olevat lihakset kipeytyvät, koska niitä ei ole tuetuissa kengissä käytetty, joten on parasta aloittaa varovasti. Ja kaikista tärkein: kuuntele kehoasi, se tietää.
Suomenkielisiä linkkejä:
Urbaani oranki - loistava blogi paljasjalkajuoksusta ja liikunnasta, terveellisestä ravinnosta, ympäristön kunnioittamisesta ja kohtuullistamisesta. SUOSITTELEN TUTUSTUMAAN vaikket harrastaisikaan juoksua.
Nyt tulikin pitkä juttu, pahoittelen. No, tänään testasin juuri hankkimiani Feelmax Kuuva -kenkiä. Aivan mainiot kengät ovat! Eivät purista, ovat kevyet, pito jopa lumessa on yllättävän hyvä, ovat suht lämpimät ja täysin vedenpitävät. Sukka ei ollut kastunut yhtään, vaikka luntakin oli reilusti. (Asics'in nastalenkkarini sen sijaan kastelevat sukat, eivätkä nastat edes pidä... mrrr) Oli niin kivaa! Ja koiratkin saivat komean lenkkikaverin.
When you wear normal footwear:
– your upper body is upright
– the supporting limb is straight and ahead of your body when the foot touches the ground
– your heel is the first part of your body to touch the ground
Barefoot:
– your upper body is bent forward slightly
– the supporting limb is directly under your body, slightly bent at the knee
– the whole foot touches the ground more evenly
Advantages:
- Promotes better posture and a natural walking gait
- Limits sports injury
- Improves sensitivity from ground
- Strengthens foot muscles
- Helps coordination
- Protection against rough terrain
- Can be worn in water
- Compact, flexible and lightweigt
- Promotes grounding so perfect for aerobics and yoga
- A great flight shoe. Easy to pack and comfortable
Päivän pieni ilo: Hämmästys oli suuri, kun luin tutun kuuloista tekstiä Fru Skrotin blogista. Ja kas - minun onnen kuvaukseni oli voittanut blogin kilpailun ja saan ihanan palkinnon. Aikas mukavaa, jos olen jotenkin onnistunut jonkun muunkin mielestä kiteyttämään, mitä onni on.
kirjoitan sinulle tänä talvisena aamuna. Toivottavasti en ole myöhässä joululahjalistani kanssa ja voisit vielä toteuttaa toiveitani. Tai siis ainakin tuon seuraavan kappaleen.
En tahdo enkä tarvitse lisää tavaraa, joten ethän tuo minulle mitään väkisin keksittyä ja turhaa (minulla on jo nyt kahden asunnon, entisen kaupunkihuoneiston ja tämän mökin tavarat täällä). Yritän muutenkin päästä eroon tavarasta ja saada tilaa niin fyysisesti kuin henkisesti. En tarvitse siis lahjoja ollenkaan, mutta jos hyvää mieltä voit antaa ympärillesi, se riittää. Suoraan sanottuna joulupukki, ihmettelen vähän meininkiäsi nykypäivänä, kun hukutat maapallon ylimääräiseen, luontoa tuhoavaan ja mieltä kuormittavaan sälään.
Mutta, jos todellakin haluat antaa minulle tarpeellisia ja järkeviä lahjoja, tässä muutama idea, joita mieleeni nyt tulee:
Kohta tulee kylmä, ja polttopuita kuluu iso määrä. Tuotko minulle motin tai pari kuivaa koivuklapia. Vaihtoehtoisesti voit hankkia minulle naapuriin halkolahjakortin, josta voin lunastaa polttopuita.
Jos tiedät jonkun, joka haluaisi päästä metsätöihin, on hän tervetullut! Tonttini sekapuuryteikkö vaatisi harventamista ja kaupan päälle tulisi polttopuita omastakin takaa. Moottorisahat ja muut vermeet löytyvät täältä.
Koska haluan syödä mahdollisimman puhdasta ja luonnonmukaista ravintoa, voisit tuoda minulle lahjakortin joko Ruohonjuureen tai sitten lähimmän ison kaupungin liikkeeseen, josta saa luomuvihanneksia- ja hedelmiä ym. Täällä pikkukylässä luomua ei perunaa ja porkkanaa lukuunottamatta ole. Myös idätysastia olisi tarpeen.
Minulle kelpaisi myös lahjakortti paikalliseen autokorjaamoon, koska se pakoputki on edelleen korjaamatta ja kohta on jo uusi katsastus.
Ihan mahtava lahja olisi, jos pyytäisit jonkun kivan ja osaavan tyypin tänne tekemään remonttia kanssani. Etenisi sekin sitten sutjakasti yhdessä, yksin kun tuntuu pykivän pahasti.
Jos olet kesällä kerännyt marjoja tai sieniä ja vaikka kuivattanut niitä, otan mielihyvin luonnon herkkuja vastaan!
Jos sinulla on varastossasi tarpeettomia vanhoja isoäidin pitsipäiväpeitteitä tai muita vanhoja, hienoja kankaita tai esineitä, ne minulle kelpaavat kyllä. Neuvotellaan niistä kuitenkin etukäteen, jos vain sopii.
Vanha vanha tietokoneeni vetelee viimeisiään. Jos sinulla on jossain nurkissa ylimääräinen suht uusi, toimiva ja tehokas kone, voisin sen kyllä ottaa vastaan.
Jos teet itse käsitöitä tai muita käden töitä, arvostan kovasti kaikkea itse tehtyä.
Ja unohtamatta tärkeätä asiaa: olisin oikein iloinen, jos tavaralahjan sijasta lahjottaisit esimerkiksi vuohen, puuntaimen, koulutarvikkeet tai lainapääoman jollekulle sitä oikein kipeästi tarvitsevalle. Tässä muutamia linkkejä:
Tässä nyt se, mitä tällä hetkellä aatoksissa on. Ymmärsit varmaan ajatusmallini pukki, eikö vain? Jos sinulle tulee jotain muutakin samantyyppistä mieleen, on sekin varmasti oikein kiva.
Kiitos ja oikein hyvää joulua sinulle ja kaikille maailman ihmisille.
Päivän pieni ilo: Olen miettinyt monta kertaa, että mitä ihmettä sitä leivän päälle oikein laittaisi, kun juusto ja muut maitotuotteet eivät sovi, eikä sitä leikkelettäkään haluaisi syödä, vaikka muuten punaista lihaa kuluu olemattoman vähän. Huomasin, että rucolapedin päälle sopii erinomaisesti pari ohutta viipaletta kesäkurpitsaa, päälle vähän sitruunamehua, mustapippuria ja ruususuolaa, jos haluaa. Nam.
Ja kyllä, arvontaa ei ole vieläkään suoritettu, joten mukaan vain.
Ei oikein tiedä, missä menee. Pirstaloituneet fiilikset; intoa, hyvää oloa, surua, turtumista ja eskapismia. Kaikkea ihan sekaisin.
Taas tauon jälkeen käynyt koirien kanssa juoksulenkeillä. Ne nauravat ja nauttivat, tulee siitä hyvä olo. Vanhempikin jaksaa taas juosta hyvin, onkohan raakaruoka ja pellavansiemenöljy auttanut. Lenkin jälkeen teen vihersmoothieta, kuuntelen ihanaa Anna Puuta (uskomaton esikoislevy, suosittelen!) ja olen ihan high! Ja olen innostunut kovin "paljasjalkajuoksusta" tai siis luonnollisesta tavasta juosta. Tilasin "paljasjalkakengät" talvikäyttöön, vaikka ei todellakaan olisi rahaa.
Väsään uutta juttua neljättä iltaa peräkkäin, pitkästä aikaa innostuneena, vähän kuin flow-tilassa. Oikeat työt eivät innosta. Mitä sitä oikein elämällään tekisi. Mätkyjä tuli kolme tonnia, kiitti vaan. Bankrotti on tosiasia. Ehkä silläkin on tarkoituksensa?
Naapurin emännän kanssa käytiin paikallisen huoltoaseman pienen piirin asiakaspikkujouluissa ja karaokessa. Puolityhjää. Juuri kukaan ei laula, paitsi pari hyvää tangomiestä. Pakotan itseni, kamalaa selvinpäin (sydän sanoo tumps tumps ja pyörryttää), laulan kaksi laulua. En ole niitä koskaan laulanut, koska kappalevalikoima on huono. Laulan huonosti. Oli vähän kestämistä, olen tottunut laulamaan suht hyvin. Nyt ihan ruosteessa ja väärät biisit. Tämäkin sitten vaan on osa minua, otettava minäkuvaan. Pitää harjoitella olemaan ei-niin-hyvä. Tehdä vaan silti.
Ihmissuhteessa oudossa tilassa, ihan kesken ja seis. Surullista. Enkö minä vaan osaa. Jotain vikaa minussa? Vähän haikeana luen ihanien naisten blogeja perheistä, lapsista, vilinästä, rakkaudesta. Onneksi minulla on koirat, en ole yksin ja niiden kanssa minulla menee hyvin (ei ole aina mennyt ison kanssa, joten osaan arvostaa).
Moni asia on muuttunut ja muuttuu, hyvään suuntaan. Jotkut eivät ole muuttuneet, vaikka pitäisi. Mutta tiedän, että mitään ei tapahdu pakosta. Yrittää löytää polkuja, jotka vievät pakottomasti valoon.
Päivän pieni ilo: Tänään on taas työväenopiston ompelukerho! Se on minulle tärkeä askel haluamaani suuntaan. Olen tehnyt siellä salaisia juttuja :).
Muistakaahan, että arvonta on vielä voimassa jonkin aikaa, ei enää kauan!
