Piti tänään kirjoittaa kaikenlaista ilosta ja helpotuksesta, joka tuli kun sain tehtyä kauan, aivan liian kauan viivytellyn, kalliisti maksavan. Ja iloitsen vieläkin. Mursin isoksi kasvaneen mörön, hoidin homman, hyvä minä! Nyt on rahat loppu, pankkitili menossa siasti miinukselle. Viis siitä, juuri nyt, minä tein sen! Nyt uusi alku, kyllä tämä tästä, jollain tapaa.Rakas kallis ystävä ei voi niin hyvin, juuri nyt. Toivottavasti voin auttaa, olla tukena. Luulisin, ainakin jonkin verran. Olen ihan varma, että tämä kaikki vain kuuluu tulla nyt. Se tulee kovaa ja se sattuu! Kun ei ole tullut aiemmin; pidätelty, torjuttu, ei ole ollut sopivaa ja toivottu. Joskus se tulee, kaikilla. Ihan kaikilla.
"Olen ajatuksissa kanssasi, halaus. Kaikki on hyvin. Nämä ajatukset ja pakkomielteetkin ovat vain katoavia hetkiä. Ne muuttuvat, ovat osa matkaa, kehitystä, jollain tavalla tarpeen jotta sitten tulee tilaa uudelle. Sitä ennen vanhan kanssa tehtävä työ, ero. Sinä olet hyvä, riittävä. Sinussa on kauheasti voimaa ja rakkautta. Se voittaa kaiken. Anna itsesi parantaa itsesi, on sen aika.Olet hyvällä matkalla. Kaikki on hyvin."
11 kommenttia:
Hyviä, rohkaisevia sanoja ystävällesi.
Ja hyvä sinä, mörönmurtaja! Ja heikkouden puolustaja. :)
Pidin näistä ajatuksista, ainakin ne koskettivat. Toivottavasti ystäväsi voi pian paremmin. Voimia hänelle.
Pienet ilot virtaavat isoiksi puroiksi. Eikä virta lopu.
Hyvä että osaat ja uskallat paasata. Se on jo iso helpotus. Antaa rohkeutta ja jaksamista jatkaa.
Hyvää viikonloppua!
Jostakin se ihminen aina vain "ilmestyy", se, jolle paasata, purkaa mieltään. Joskus se voi olla ihan tuntematon, jonka kanssa ajautuu juttusille, tai sitten kangaskaupan rouva. Sen vain Tuntee, kenelle voi avautua. Hyvä sinä!!!
M.E., kiitos kovasti, omasta ja ystäväni puolesta :). Uskon kyllä hyvään muutokseen, kun on halua tehdä töitä ja katsoa sisäänsä. Olla paljas.
arleena, olipa mukavasti sanottu, kiitos :).
Linnea, kyllähän se kummasti helpottaa, se paasaaminen välillä, mieluiten oikein kirosanojen kanssa, kröhm ;).
Hymytyttö, totta, sen varmaan aistii, kemiat. Kiitos.
Upeaa, että olet saanut yhden mörön selätettyä, vaikka maksoikin. Siitä on hyvä jatkaa :) Ja talodellakin on tapana jossain vaiheessa tasapainottua.
Ystävistä. Meillä on jokaisella omat mörkömme, koettelemuksemme. Aina ei voi auttaa, vaikka kuinka haluaisi, siinä oma sydänkin kärsii. Jokaisella joskus edessään se yksinäinen korpitaival. Mutta oikeassa hetkessä ystävän auttava käsi on huipputärkeä.
Hyvä kuunnella ja myös sanoa ääneen murheet pois. Joskus vain tuntuu, että kaikkea tulee yhtäaikaa ja silloin voi vain uskoa, että kyllä tästä taas.
Minä odotan, että tämä tammikuu loppuisi ja ehkä että helmikuu olisi puolessa välissä. En edes tiedä, mikä silloin oikeasti helpottaisi, nyt vain tuntuu siltä. Tämä on ollut tällaista rahjustamista tämä tammikuu.
Niin ja asioita olen viivytellyt ja siirtänyt myös, ja se ei auta yhtään.
Niin, että nyt vain uskon siihen, että kyllä tämä taas ja yritän nähdä myös noita päivän pieniä iloja ympärillä olevasta, jotta pysyisi jotenkin "plussan" puolella ;-)
Vilkutuksia lähetän myös minä!
Koskettavalta ja hyvältä tuntui tätä lukea. Hienoa tuo päivän pieni ilo, joka onkin aikamoisen iso ilo; kohdata heikkona hetkenään rohkea myötäelävä ihminen.
Tuollaisia lämmöntuovia kakluuneja on meilläkin kaksi. Nyt niistä kelpaa nauttiakin.;)
Ruska, pääasia on usko tulevaisuuteen ja se, että yrittää järjestää asioita eikä jää vain passiivisesti odottamaan (kuten minulla on vähän taipumusta, eskapismiin). Hyvä fiilis jatkuu edelleen kyllä, mukavaa. Ystävää autan kuten osaan, eli keskustelemalla, tsemppaamalla, osana arkea ja elämää, johon hän tärkeänä kuuluu. Hänen henkistä työtään en tietenkään hänen puolestaan voi tehdä, enkä yritäkään. Onneksi ei ole lainkaan sellaista tunnetta, että itse murtuisi mukana, vaan lähinnä ehkä annan sellaista "vertaistukea".
Himalainen, kyllä se erakollekin välillä tekee hyvää avata suunsa ;). Minusta tammikuu on ollut kiva, kun jouluhössötys on ohi ja kun on oikea talvi. Ei se vika ehkä tammikuussa olekaan jos väsyttää? Eräänä aurinkoisena päivänä oli niin keväistä, ja ajattelin että vilauksessa on jo huhtikuu ja sitten kesä, ei tätä talvea enää kauan kestä. Että pitää hiihtää ym. ahkerasti, kun vielä voi. Viivyttelyssä olen mestari. Sitä piirrettä yritän kovasti muuttaa, kun siitä tulee vain paha fiilis ongelmien lisäksi. Nähdään niitä iloja ja ollaan kiitollisia! :)
Rita, kiitos, näin on. Minullakin on kaksi kakluunia, ovat kyllä korvaamattomia.
Ollaan vahvoja vuorotellen, tukena silloin kun tarvitaan - sitähän ystävyys on.
Joskus ihan vieraalle on helpompi puhua kuin tutuille, joskus aivan yllättäen tapaa ihmisen joka tuntuu heti tutulta.
Toivottavasti et ole ihan hautautunut lumeen, sitä tuli ainakin täällä paljon!
Mk, niinpä, ja onnellinen saa olla, että on hyvä/hyviä ystäviä. Tämä kangaskaupan nainen on jotenkin kiva, aina ollaan tultu juttuun. Melkein hautauduttiin, lue seuraava postaus ;). Oli tuossa lumenluomistakin pihalla.
Lähetä kommentti