torstai, 25. helmikuuta 2010

Kiitos


Kirjoitin eilen yli tunnin vastauksia kaikkiin edellisen postauksen kommentteihinne, jokaiselle erikseen. Mutta vastaukseni katosi taivaan tuuliin, ehkä kommentti oli liian pitkä - pitkä se nimittäin oli.

Mutta haluan sanoa vielä: KIITOS! Ette ehkä osaa aavistaakaan, miten tärkeitä ja voimaannuttavia kommenttinne ja sähköpostinne minulle olivat ja ovat. Ne saavat tuntemaan, että olen tärkeä, arvokas ja että minusta välitetään. Että en ole yksin, että kuulun johonkin.  Että saan olla myös heikko ja pelokas. Kuten me kaikki. Olette ihania.

Nyt on jo oikein hyvä olo. Tie ja pihakin on aurattu; juoksin eilen tielle huitomaan, kun auramies tuli. Ettei vain aja ohi. Sanoin sijaisen sijaiselle, että lähetä terveisiä, että tämä pitää myös aurata. Enemmän kuin lumi minua masensi se jonkinlainen arvottomuuden kokemus, hylätyksi tulemisen tunne: enkö ole sen arvoinen, että pihani aurataan. Osui johonkin vanhaan ja syvällä olevaan. Tuskin auraaja pahaa tarkoittaa, kunhan on vain kiireinen ja ajattelematonkin.

Kyllähän huonoja päiviä vain tulee välillä, kaikille. Jakaminen ja puhuminen auttaa. Joskus vain pelästyykin, ei ole enää varma toivosta, kun huono olo on yllättävän vahva. Sekin on elämää. Ja sitten taas huomaa, että hyvin tästäkin selvittiin. Ja koko ajan paremmin. Halit kaikille, halauksenne ja voimanne tuli perille! Ja mustikkasopallekin tulen mieluusti :).

Päivän pieni ilo: Naapuri oli saanut traktorin käyntiin. Ja aurannut pienen väylän halliin, josta haen puita. Kiitos hänellekin. Ja lumikenkälenkillä tuli vastaan yläkuvan lumisydän. Se oli kiva :).


15 kommenttia:

Ruska kirjoitti...

Ihana, kun taas hymyä pukkaa :D
Sydän on hieno, mainio. Sangen hyvä löytö! Varmaan ihan Sinulle tarkoitettu :)

Solen kirjoitti...

Ihanaa kuulla, että olet paremmalla tuulella. Tämä pitkä pakkanen on masentanut vähän itsekutakin, mutta pian kevät tulee ja sitten on taas valoa ja energiaa. Eikä ole enää huolia aura-autoista ja paljosta lumesta.

himalainen kirjoitti...

Ihanat nuo kuvat molemmat.
Halusin kirjoittaa sinulle eilen, mutta sanoja vain ei ollut mihinkään, se oli hiljainen viesti, että ymmärrän, eniten ehkä tuo mistä tänään kirjoitit lisääkin, se kosketti, tuo ettei olisi tietyn asian arvoinen. Kun on joskus pahasti kolhiintunut siinä, usko siihen että riittää ja kelpaa näin, horjuu helposti uudestaan, mutta että sitten jaksaa löytää kuitenkin toisenkin ajatusmallin, ettei joku tahallaan, ettei ehkä vain huomaa, ehkä silloin onkin kuitenkin jo mennyt pitkän matkan eteenpäin hyvään ja luottamukseen.
Hyvää rohkeaa perjantaita ja viikonloppua sinulle, pidä oikein hyvää huolta itsestäsi!

Ansku kirjoitti...

Minä ehdin kiireiltäni vain lukemaan aiemman postauksesi, mielessä olet kyllä ollut ja voimia lähetän lisää niin paljon kuin vain tarvitset!

Niin kuin itsekin minulle sanoit; kyllä saa myöntää jos ei jaksa, ja jos tuntuu ylivoimaiselta. Tämä blogimaailma on ihmeellinen juuri siksi, että huomaa niin monen muunkin elävän ihan samanlaisia ylä- ja alamäkiä. Koskaan ei ole minkään asian kanssa yksin!

Olen iloinen, että sinulla on tänään jo parempi päivä! :)

Mari kirjoitti...

Upea lumisydän! Kaunis♥ Kiva kuulla, että oot tänään paremmalla mielellä... Niin se vaan on. Välillä ei kannattais aamulla herätä ollenkaan;)

arleena kirjoitti...

Kaunis lumisydän kertoo sen tärkeimmän.

Hanni kirjoitti...

Tuo lumisydänhän on selvä enne. Ei tuollainen sattumalta eteen osu, terveisin Kerttu ;)

Jatta kirjoitti...

:)

Nalle kirjoitti...

Ihana lumisydän!
Tämän päivän pieni ilo on päästä katsomaan vanhempien 18v Essi-kissaa. Samalla pudottelen vähän lumia katolta. Hyvää viikonloppua!

Unna kirjoitti...

Kiva kuulla, että olo on jo hieman parempi. Ja tuo sydämen löytäminen on ihan selvästi merkki jostain paremmasta :)

Positiivareiden tämän aamun mietelause on aika osuva :

AAMUN AJATUS
Aitojen asioiden reitti ei oikeasti
koskaan kulje töyssyittä.

-Samuel Butler

Hyvää viikonloppua!

Jantiina kirjoitti...

Ei kenenkään elämä voi olla koko ajan yhtä aurinkoa! Pilveä ja sadettakin välillä... Jokaisella omat mörkönsä. Ja miksi ne pitäisi piilottaa ja näytellä toista, mitä on ja tuntee. Pääasia, että on niitä hyviäkin päiviä ja osaa niistä nauttia ja elää täysillä.

Minusta sinä olet erityinen, hieno, aito ja tunteva ihminen!

Linnea kirjoitti...

Ihana kuulla, että tuntuu jo paremmalta.
Onnellista viikonloppua!

Pellon pientareella kirjoitti...

Ruska, samaa mieltä :).

Solen, sinä kannat nimessäsi aurinkoa, tuleehan se :).

himalainen, kiitos. Sinulta tulee viestejä, vaikket kirjoittaisikaan aina :).

Ansku, sinäkin olet usein mielessäni. Netti on täynnä kaikenlaista ikävääkin ja on suuri onni, että täällä puhaltavat kauniit tuulet.

Mari, sydän kyllä sykähdytti kun se polun vieressä olla möllötti keskellä ei mitään :). Hyviä vointeja teille sinne.

arleena, juuri niin :).

Hanni, arvasin että Kertullakin oli näppinsä pelissä! :)

Jatta :).

Nalle, oi, 18-v, lähetän rapsutukset leuan alle!

Unna, töyssyittä ei ole elämää, niin se on.

Jantiina, voi, kiitos ihanista sanoistasi! Nautitaan elämästä :).

Linnea, kiitän. Samoin teille!

Rita kirjoitti...

Ihanaa luettavaa postauksesi. En millään kerinnyt kommentoida tuohon edelliseen masennus-postakseesi. Mutta kun näin siihen jo > 20 kommentoineen, tuntui hyvältä puolestasi ja tuli luottamus, että ihmiset välittävät toine toisistaan, suurenmoista. Tästä taas eteen päin!

Pellon pientareella kirjoitti...

Rita, kiitos. Oli kyllä mahtavaa saada niin paljon kannustusta, eteenpäin vain :).

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails