maanantai, 19. heinäkuuta 2010

Pannulla haudutettua lohta mangoldi-minttupedillä

Täällä Helsingissä yksi mukava puoli on se, että valikoima on pikkukylää paljon laajempi. Kauppakeskuksen käytävällä oleva vihannespuoti myi kaikkea mielenkiintoista edullisesti. Matkaan lähti mm. reilu nippu mangoldia (ei, en tosiaan tunnistanut sitä enkä tiennyt yhtään miten sitä voisi käyttää) ja iso nippu tuoretta minttua. Innostuin kokeilemaan omaa luovaa reseptiä ja siitä tuli oikeastaan... aika herkullista, uuden makuista (minulle) ja jotenkin tyylikästä (heh, hyvä olla vaatimaton, vai mitä ;).

Laita kannellinen (wok-)pannu liedelle keskilämmölle (3-4). Laita ohuet lohiviipaleet pannulle, jossa on sulatettua kirnuvoita (olisin laittanut neitsytkookosöljyä, mutta en löytänyt sitä äidin luota mistään) tai muuta kuumuutta kestävää (luonnollisessa olotilassa olevaa) rasvaa. Laita kansi päälle ja hauduta kalaa jonkin aikaa nahkapuoli päällä.

Revi, leikkaa saksilla tms. mangoldin lehdet, samoin tuoreen mintun lehdet. Lisää silppuun valkosipulia ja tämän kauden sipulia maun mukaan. Lisää mahdollisesti muutakin jääkaapissa olevaa kasvista tms. Itse laitoin sekaan vielä pian huonoksi meneviä ituja, vaikken niitä yleensä kuumenna. Lisäksi viipaloin sekaan oliiveja.

Käännä kalat nahkapuoli alaspäin ja lisää minttu-mangoldisilppu ym. pannulle, sekoita silpun sekaan pannussa olevaa rasvaa. Lisää esim. sitruunamehua, mustapippuria ja ruususuolaa. Voit myös laittaa mukaan halloumi-, feta- tai muuta (vuohen- tai lampaan)juustoa (minulla oli halloumia). Laita kansi päälle ja anna hautua jotain minuutteja. Sekoita välillä. Älä anna pannun kuumeta liikaa, etteivät kalan omega-3:t mene pilalle tai ruoka käristy. Hauduta maun mukaan siten että kala on kypsää ja silppu sopivan tuntuista.

Nauti luonnon omista aromeista ja mauista! Mangoldi on tosiaan tutustumisen arvoinen kasvis ja minttua voisi käyttää useamminkin. (Eikä hyvä ruoka tarvitse E-koodeja, valmismarinadeja, lisä-, säilöntä- tai ravintoarvoltaan tyhjiä täyteaineita.)

Päivän pieni ilo: äiti voi hyvin, vaikka joutuikin edellisen kirjoituksen jälkeen vielä uuteen vatsaleikkaukseen, koska edellinen leikkaushaava mäti, tikkejä poistettiin ja lopulta haava (vatsakalvo) repesi. Huoh. Eilen joka tapauksessa jo naurettiin hysteerisesti (ei saa nauraa, sattuu mahaan!) ja on käveltykin jo käytävällä, letkut on poistettu käsistä ja lääkkeetkin saa jo ottaa enimmäkseen suun kautta. Jospa jo kohta tämä koettelus olisi ohi!


9 kommenttia:

Nan kirjoitti...

Kuulostaapa herkulliselta! Tuo mangoldi on minullekin ihan outo asia, mutta pitääpä tutustua siihen! Viime vuoden uusi tuttavuus minulle oli lehtikaali ja rakastuin siihen heti! Satoa odotellessa...

Pikaista paranemista äidillesi!

Marika kirjoitti...

Mangoldia en minäkään ole koskaan kokeillut, vaikka haluaisin sitä kyllä kokeilla. Ostan heti kun jossain kaupassa sattuu kohdalle! :) Olen erittäin samaa mieltä kanssasi, ruoka ei todellakaan tarvitse mitään keinotekoista ollakseen hyvää, päinvastoin! En itse pysty enää edes syömään mitään valmismarinoitua tai valmiita salaatinkastikkeita, ne maistuu niin keinotekoisilta että niistä tulee mulle yököttävä olo.

Kurja takapakki äitisi toipumisessa :( Mutta vaikeuksien kautta voittoon, kuten sanonta kuuluu! Pikaista paranemista minäkin äidillesi toivottelen!

Mk kirjoitti...

Mangoldia olisi kuulemma helppo kasvattaakkin itse.
Joka kevät päätän kylvää, tai edes maistaa, mutta aina se vain jää.
Reseptisi oli kyllä niin herkullinen ja helppo että pitäisi ehdottomasti kokeilla.

Nauru tietää hyvää.
Toipumista äidillesi!

Ruska kirjoitti...

Upeaa, että olet saanut jo nauraa äitisi kanssa :) Jospa nuo hankaluudet pian tuosta ohittuisivat.
Wokkisi kuulosti niin herkulliselta. Ihan tuli vesi kielelle.

Pellon pientareella kirjoitti...

Nan, kiitos. Lehtikaali kiinnostaa muakin, täytyy tutustua.

Marika, kiitos. Olen huomannut, että makuaistikin kehittyy, itse asiassa nykyisin mitä alkuperäisempi ja jopa vähän maustettu maku, sen parempi. Mausteena ihan perusmustapippuri, joku terveellinen suola ja yrtit. Ihan höyrytetty vihanneskin (silloin harvoin kun höyrytän enkä syö raakana) on tosi hyvää, vaikka ripauksella suolaa ja jotain hyvää rasvaa.

Mk, jos (KUN) laajennan kasvimaata ja olen ajoissa ensi vuonna liikenteessä, mangoldi ja lehtikaali varmasti tulevat mukaan. Kiva jos resepti kuulosti kivalta :). Kiitos toipumistoivotuksista. Nyt vaan huolestuttaa tuo uusi leikkaushaava, se kun näyttää taas tulehtuvan. On se kumma (pe*kele).

Ruska, aivan, toivotaan parasta. Sen lisäksi että oli hyvää huomasin taas kerran tänään, että mieliala kohosi huomattavasti. Kyllä ne omega-3:t ihan oikeasti ovat luonnonlääke niin moneen asiaan.

Rita kirjoitti...

Mangoldi? Vesikielelle herahti kokkailuasi lukiessa.

Jantiina kirjoitti...

Njam! Tuli ihan nälkä, kun luki ohjeesi :) Pitäisi tosiaan kokeilla! Olen satunnaisesti pitänyt tv:tä auki, kun olen puuhastellut sisällä. Sieltä näyttää tulevan usein ruokaohjelmia, joissa tehdäään kaikkea ihanaa, joita myös pitäisi kokeilla! Aiemmin kirjoitit neitsytkookosöljystä, olen itsekin tutustunut siihen tänä kesänä. Ihana tuote! Niin ruuanlaitossa kuin ihollakin!

Toipumista äidillesi!

Solen kirjoitti...

Hauska kuulla, että äitisi voi jo paremmin. Nauru on parasta lääkettä, paitsi ehkä vatsaleikkauksen jälkeen :)

Olen aina halunnut kokeilla mangoldia, mutta en missään ole siihen törmännyt. Katselen aina vain kun Jamie Oliver kokkailee siitä kaikkea herkullista.

Pellon pientareella kirjoitti...

Rita, kiva, sitten ruokapostaukseni täytti tehtävänsä! :)

Jantiina, mukavaa! Neitsytkookosöljy on tosiaan monipuolinen ja ihanan makuinen aine, hauska kuulla että sinäkin olet alkanut käyttää sitä.

Solen, kiitos. Ai Oliver tekee siitä ruokaa, mielenkiintoista, minkähän tyyppistä? En ole koskaan katsonut hänen ohjelmiaan.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails