Tutkimus: Masennuksen hyvä hoito pienentää itsemurhariskiä
Masennuksen hyvä hoito näyttää pienentävän potilaan itsemurhariskin murto-osaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa itsemurhariski oli masennuksen vakavimmassa vaiheessa yli kaksikymmenkertainen verrattuna siihen, että sairaus oli oireeton.
THL:n mukaan itsemurhayritysten ja itsemurhien määrä vähenisi, jos vakavimman masennuksen vaihetta hoidettaisiin riittävän tehokkaasti. Myös osittainen toipuminen vähentää itsetuhoisuutta.
Tutkimuksessa oli mukana noin 250 potilasta.
Voisin kirjoittaa vaikka mitä tietynlaisesta tieteestä ja tutkimuksesta (siihen paasaukseen en olekaan vielä ryhtynyt!), mutta nyt juon ensin aamukahvini ja herään. Mutta jos kansakunnalla on masennuksen (joka on yksi suurimmista kansantaudeistamme) tutkimiseen näin hyvät eväät, niin ei hätää! Kysyn vain, että mitä tästä hämmästyttävästä tutkimustuloksesta seuraa - että ihmisille ruvetaan antamaan hyvää hoitoa? Sitä en nyt kysy (tulisi liian pitkä juttu), että mikä on hyvää hoitoa, mistä se masennus oikeastaan johtuu ja mistä hoitoa saa? Siihenkin minulla on tiettyjä (tutkimuksista ehkä poikkeavia) näkemyksiä, mutta minähän en olekaan mikään tutkija, joten viis siitä.
(Toim. huom.: tässä jutussa oli runsas annostus sarkasmia.)
Päivän pirtelö: puoli litraa tuoreita mustikoita, iso nippu salaattia kasvimaalta, päärynä, kukkakaalia, loraus pellavansiemenöljyä, 1 rkl neitsytkookosöljyä, auringonkukansiemeniä, vettä.
Päivän pieni ilo: naapurin emäntä oli jättänyt postilaatikkooni postin lisäksi ison kurkun! :) Ja toinen ilo, että uusi vastikään tilaamani Burda Style -lehti tuli tänään. On kaavat vähän eri luokkaa kuin kotimaisissa lehdissä...
14 kommenttia:
Niin kun minunkaan nähdäkseni masennus ei oikein voi olla sairaus joka on oireeton. Syöpä voi, ja moni muu.
Taas näitä tutkimuksia. Pidetäänkö ihmisiä tyhminä, vai onko tutkimuksen tekijät itse tyhmiä...
Eihän sitä tiedä vaikka minäkin olisin tällä hetkellä vakavasti masentunut. Oireetta. '
(juu, sori. sarkasmia täältäkin. tympii
nämä "tutkimukset". miksei samalla rahalla panosteta kunnon hoitoon, eikä siihen "tuossa sulle pilleripurkki, kiva kun kävit, mukavaa jatkoa"-hoitoon)
Nää saa kyllä jättää omaan arvoonsa, luultavasti lääkeyrityksen teettämä tutkimus... Ja odottakaas vain, niin kohta tulee uusi uutinen, jossa taas meille kerrotaan, että LÄÄKEhoito pitää masennuksen oireettomana ;). Kun on ensin peloteltu kaikki tallaajat, että onkohan mulla masennus oireettomana vai ei...
Heh, heh... loistava "tutkimus" -tiedettä parhaimmillaan ja huomionarvoista että Hesari on vaipunut NÄIN ALAS!!! :D
t."lääkkeitäkin kokeillut"
Mulla on (taas) täysin eriävä mielipide aiheesta (se kuuluisa oma lehmä tipahti taas ojaan...)
Lääketiede on tiede, eli kaikki tavalliselle kansalle itsestään selvät asiat tulee todistaa tieteellisesti ennen kuin voidaan syvällä rintaäänellä sanoa asioiden olevan niin kuin arvataan tai oletetaan. Tämä kuullostaa kummalta ja johtaa siihen, että täysin käsittämättömältä tuntuvia juttuja uutisoidaan kuten nyt Hesarissa (hei, mä tiesin tuon jo vuosia sitten, etä masentuneet tekee itsemurhia ja heitä pitää hoitaa!!!). Todennäköisesti tutkimus on tutkimuksellisesti erittäin ansiokas, koska se on julkaistu yhdessä psykiatrian kovatasoisimmista lehdistä. Sitä paitsi maailma on nykyisin kova. Kaikki lasketaan rahassa. Jos voidaan osoittaa, että itsemurhariskin väheneminen on näinkin huomattava, voidaan toivoa poliitikoilta enempi rahaa potilaiden hoitoon. Jos itsemurhariskin kunnollista vähenemistä ei olisi voitu tieteellisesti osoittaa, on resursseja ihan turha odottaa. Ei satsata rahaa, jollei ole näyttöä. Vaikka kansahan sen jo tiesikin... ;)
Masennuspotilaan voi tietääkseni saada oireettomaksi hyvällä hoidolla. Tuskin tässä tarkoitetaan masennusta, joka ei olisi KOSKAAN aiheuttanut oireita (ei kai sellaista ole?)
Ja aivan kuin olisi nostettu kädet pystyyn masennukseen johtavien syiden suhteen, on juututtu vain siihen ettei riittävän moni saa hyvää hoitoa.
Mikä sitä sitten on, siitäkin lienee eriäviä mielipiteitä vähän esittäjän koulutuksesta ja taustasta riippuen.
Monenlaista mielipidettä aiheesta olisi minullakin.
Totean vain etten ymmärrä miten nuo itsemurhaprosentit ja riskit lasketaan, tulkitaanko piilevä, oireeton masennus niiden itsemurhien syyksi joihin ei tunnu löytyvän mitään syytä?
Mielenkiintoista keskustelua, kiitos!
violet, sitä minäkin ihmettelin, että miten se tosiaankin sitten todetaan, että joku on vakavasti masentunut ja mistä oireettomuus johtuu?
Jatta, minäkin jotenkin odottaisin tutkimukselta vähän enemmän, kuitenkin.
Aijustiina, no ei me nyt sentään pelästytä, eihän ;). Mistä hoidosta on kyse, se ei uutisesta selviä.
ebediyn, Hesari varmaan vain lainaa STT:n valmista uutista, että siinä mielessä en ampuisi viestintuojaa.
Mirka, ihanaa kun kommentoit ja laajennat näkökulmaa, arvostan sitä kovasti. Totta puhut siitä, että yhteiskunnassa täytyy asioista olla tutkittua tietoa, vaikka tulokset vaikuttaisivatkin itsestäänselvältä. Minusta tuntuu, että joku on laatinut tämän uutisen/tiivistelmän tutkimuksen tuloksista erittäin huonosti!? Se minua eniten ärsytti ja teki tästä uutisesta idioottimaisen, vaikka itse tutkimus ei sitä olisikaan. Olisi mun mielestä syytä lyhyesti määritellä, mitä tämä "hyvä hoito" tutkimuksessa tarkkaan ottaen oli, josta nämä tulokset saatiin, eikö vain? Hoitoahan voi olla niin monenlaista. Että oliko se lääkehoitoa, jos niin millaista (mitä lääkettä), kuuluiko siihen terapiaa, ja jos, niin millaista (mikä suuntaus, kesto ym.), kuuluiko vertaistukea, sairaalahoitoa, toimintaterapiaa, mitä kaikkea? Ja haluaisin tosiaan myös tietää, mistä tietää, että potilas on vielä vakavasti masentunut vaikka oireeton - eikö potilas voisi olla myös "parantunut" jos on oireeton?
Minua kiinnostaisi ihan hirveästi, minkälaisella hoidolla saadaan vakavasti masentunut kokonaan oireettomaksi. Siitä ei tässä tosiaan sanottu mitään, vaikka se olsi ollut ydinjuttu. Olen luullut, että vakava masennus on todella vaikea hoitaa.
Itse olen kovin kiinnostunut masennuksesta, koska olen lähes koko elämäni ajan ollut enemmän tai vähemmän masentunut, enemmän nuorempana. NYT olen löytänyt itse itselleni hyvän "paketin", jolla olen päässyt masennuksesta aika hyvin eroon ja lähes oireettomaksi. (Vakavaa masennusta en tosin ole varmaan koskaan kokenut, yleensä lievää.) Kirjoitan siitä myöhemmin jutun. Mutta epäilenpä pahasti, että siitä minun "luonnollisesta" tavastani eivät lääkärit koskaan (ehkä joitain poikkeuksia lukuunottamatta) puhu potilaille, eivät ennaltaehkäisyssä tai hoidossa. Ja se on outoa, kallista ja tyhmää. Mutta lääkefirmat ja niihin kytköksissä olevat lääkärit ja tutkijat toki mielellään kauppaavat ja kehittävät jatkuvasti uusia lääkkeitä.
Mk, tuo syyt ja masennuksen ehkäisy oli tosi hyvä pointti. Ja hyvä kysymys itsemurhatilastoista ja masennuksen yhteydestä.
Että semmoinen tutkimus. Hyvä, että tutkivat vakavaa ja tärkeää asiaa... Seuraavaksi varmaan tutkimus paljastaa, että pakkanen on kylmää ja helteellä tulee hiki. ;-)
Linnea, sellainen fiilis tuosta tuli kyllä kun sen aamutuimaan luki, ei voi mitään.
Mirka, onko sulla jotain linkkiä tuohon tutkimukseen? Kiinnostaisi muuten lisäksi mitä se "oireeton" tarkoittaa, miten se on määritelty.
Minä kun luulin (ja itse asiassa olen varma), että tätä samaa aihetta on tutkittu aiemminkin, joten sinänsä tulosten ei pitäisi olla mikään yllätys. Onhan noita masennustutkimuksia tehty vaikka kuinka.
Onhan se tietty hyvä, että tutkitaan, mutta kiva olisi myös, jos tlosten pohjalta seuraisi jotain konkreettista. Minusta olisi mielenkiintoista lukea tuo tutkimus kokonaisuudessaan.
Mietin minäkin tuota masennuksen "oireettomuutta". Kuulostaa hieman hullunkuriselta sinänsä, että vaikka olisikin saanut "hyvää hoitoa", niin se masennus joko on tai ei ole. Jos ihminen on masentunut, mielipiteeni on, ettei se voi olla oireeton. Ei ole olemassa sellaisia pillereitä, jolla saadaan ihminen täysin "oireettomaksi", jos on kerran masennus. Ainoastaan voidaan tasata oloja.
Voin toki olla väärässäkin ja sellaiset pamit on olemassa. Joku voisi antaa niitä minullekin. ;)
PP: Mä en ole ihan varma pääsenkö juttuun kotoa käsin. Tarkistan asian.
Ennen kuin lähtee laukalle ammukahvin äärellä kannattaa muistaa että uutisointi on Hesarin heiniä ja tutkimus sitten asia erikseen. Mutta eikös täällä jotain jo mainittu viestinviejän ampumatta jättämisestä ;) Itse lukaistuani ontuvan oloisen uutisen lähdin penkaamaan asiaa hieman tarkemmin.
Masennusta ja itsetuhoisuutta on tutkittu paljonkin mutta tämän tutkimuksen pontti taisi olla selvittää masennuksen eri vaiheiden aikana tapahtuvaa itsetuhoisuuden/itsemurhariskin vaihtelua? Ja kun puhutaan vaikeasta masennuksesta niin siinähän on melko tyypillistä että masennuskaudet ja oireettomat jaksot vaihetelevat. Oireettomuudella viitattiin myös ihmisiin jotka ovat osittain tai kokonaan toipuneet masennuksesta .
Tutkimuksesta enemmän American journal of psychiatry -lehdessä:
http://ajp.psychiatryonline.org/cgi/content/abstract/167/7/801
Itse ajattelen että jokainen masennuksen aiheuttama itsemurha on turha ja asiaa kannattaa selvittää ja tutkia, vaikka se sitten turhauttaisi tai huvittaisi yleisöä. Miten muutoin hoitoa voitaisiin kehittää? Kansanäänestyksellä?
Sitten taas hyvästä hoidosta ja sen riittävyydestä puhuttaessa oikea maalitaulu on oman kunnan päättäjät ja heille asiasta todella kannattaakin avautua ;)
Sarkasmilla höystettynä tämäkin ;)
Huvituin myös tuosta otsikosta, kun sen lehdestä luin. Mutta Mirkan pointti siitä, että tiede on tiedettä ja asiat pitää todentaa. Hienoa, että asiaa tutkitaan!
Kaikille yhteisesti vielä.
Kun nyt luin tuon alkuperäisen tiivistelmän/ abstraktin englanniksi (linkki mm. Nooran kommentissa), niin siinä ilmeisesti tosiaan tutkimuksen tarkoitus oli selvittää itsemurhariskin vaihtelua eri tekijöittäin ja eri vaiheissa masennusta, ja samanlaista pitkäaikaista tutkimusta ei tuon mukaan ole ennen tehty. Tuosta ei saa selvää, mitä se "hyvä hoito" on (esim. ovatko potilaat olleet sairaalassa vai avohoidossa) tai mitä se oireettomuus tarkoittaa (ammattilaiset varmaan ymmärtävät termin "remission" ja maallikko ei). Ehkä sitten tutkimuskohde pitää tiivistää tarpeeksi suppeaksi, kuten tässä. Meitä kaikkia, masentuneita tai masentuneiden omaisia, ystäviä sen sijaan kiinnostaa mikä se hyvä hoito on ja miten päästään oireettomaksi, mutta se nyt ei sitten tainnut olla tämän tutkimuksen pääasia lainkaan. So I rest my case ;).
Lähetä kommentti